Jalkkispalloa, museoita ja kämppikset vaihtoon

Keskiviikko 29.2

Puolitoista viikkoa taaksepäin alkoi jo aiemmin mainittu Culture and Heritage-kurssi, jossa käydään siis vierailemassa kulttuurihistoriallisesti merkittävissä kohteissa. Eka reissu suuntautui lähelle Mdinaa, eli paikkaa, josta puolimara starttasi. Kohteena meillä oli ilmeisesti roomalaisten käytössä ollut huvila/palatsi, josta oli kaivettu mm. entiset lattiapinnat ja pylväät esille. Vaikka paikka olikin museotyyppinen, oli oikeastaan jopa mielenkiintoista saada oma kosketuksensa Maltan pitkään historiaan tuhansia vuosia taaksepäin.

Claudius

Olohuone roomalaiseen malliin

Marmoria

Helmiä yms. koristeita

Opas osasi asiansa ja päällimmäisenä jäi mieleen kuinka ilmeisesti Nero-nimisellä nuorella miehellä oli jokseenkin kiinteät suhteet Maltaan. Tässä vaiheessa ne, jotka eivät lintsanneet koulusta, tietävät, että ko. herrasta tuli sitten aikanaan Rooman keisari. Myös oppaan kertomukset siitä, kuinka näillä roomalaisilla yläluokan jampoilla oli talossaan oma huone liiallisen viinin kittaamisen ja villisioilla mässämiseen seurauksille jäi mieleen. Huonetta kutsuttiin vomitoriumiksi, joten ainakin laatoituksen luulisi olleen kunnossa.

Samana iltana otimme porukan kasaan ja suuntasimme National Stadiumille katsomaan ystävyysottelua Maltan ja Liechtensteinin välillä. Otteluun oli vapaa pääsy, joten liikenevät roposet tulikin lahjoitettua stadionin kioskille, joita muuten oli vain yksi auki noin 2000 katsojalle. Jonojen johdosta itse missasin 1 maalin ja Marcus 2. Kioskin tuotteet itsessään olivat halpoja kuin saippua. Täytetty patonki + 0.4 litran virvoitusjuoma 4 euroa ja kunnon pizzaslicekin olisi tarttunut mukaan vain 2,5 eurolla. Malta voitti lopulta pelin 2-1. Pelin taso ei näin kouliintuneelle katsojalle hirveän kova ollut, siitä otsikon jalkkispalloa-nimitys.

Kuten kaikilla muillakin paikallisilla futisjoukkueilla, oli maajoukkueellakin tietysti oma zumbasambatsembalo-ryhmä trumpetistineen päivineen ja pitivät kyllä iloisesti meteliä!

Keskiviikko 7.3

Toinen kulttuuriannos ja suuntana arkeologian museo Vallettassa. Ekan kerran pohjalta fiilikset olivat odottavaiset. Noh, museohan oli museo. Pitikin odottaa liikoja. Kivipatsas siellä, kivipatsas täällä. Haukotusten välissä löytyi muutama highlightti, mutta ei mitään sykähdyttävää.

Pe-La

Epävakaan viikon jälkeen luvattiin viikonlopulle myrskylukemia. Lauantaille, jopa 40 m/s puhaltavia tuulia ja astetta isompia aaltoja kuin Päijänteellä. No lupaukset piti ja saari onkin ollut osittain melkein kaaoksessa. Puita on kaatunut, veneitä rikkoontunut, irtoaimistoa särkynyt… Lauantaina myös merenkäynti koveni huomattavasti ja itse en ainakaan voinut moista tilaisuutta jättää käyttämättä. Parasta oli, että vaikka tuuli oli kova, ei taivaalta tippunut pisaraakaan vettä. Täytyy sanoa, että yksi kaikesta vaarallisuudestaan huolimatta upeimmista kokemuksista. Itsekin ehkä aavistuksen uhkarohkeasti hain hyviä kuvauspaikkoja turvallisuuden uhalla, mutta loppujen lopuksi selvisin kuitenkin vain märillä kengillä ja vaatteilla. Videolta näette kuinka eräs Euroopan omistaja uhmaa aaltoja ja... katsokaa itse :) Myös vakavampia seuraamuksia uutisoitiin lauantaina kun liian lähellä läheltä isoja aaltoja seurannut mies paiskautui aaltojen mukana mereen. Valitettavasti hän ei selvinnyt hengissä.

Kämppisten vaihtoviikot

Viime viikolla tuli ilmi sellainen pieni asianhaara, että mulla on kämpässäni huumeiden käyttäjä. Yks päivä kun lampsin kotiin, oli Alex käärimässä sätkää olohuoneen pöydällä ja jopa minun haju- ja näköaistini kertoivat pöydällä olevan nyt jotain ihan muuta kuin normaalia savukkeen täytettä. Alex kertoi itse asiassa aika rehvastelevasti, että pöydällä on ruohoa eli kannabista ja että hän käyttää sitä päivittäin. Useimmiten juuri ennen kuin menee töihin, että jaksaa painaa duunia. Onneksi sama kaveri kertoi myös paljon parempia uutisia.

Alexander nimittäin ilmoitti kuun vaihteessa, että muuttaa maaliskuun lopussa pois. Suonette lievähkön reaktion tähän väliin: JIIIIIIIIIIIHAAAAAAAAAA!! Syy ei ole sen ihmeellisempi kuin, että muuttaa työkaverinsa kanssa parempaan kämppään. Tervemenoa, en jää kaipaamaan!

Myös Claudia ilmoitti muuttavansa pois huhtikuun alussa, joten meitsi on ihan yhtä hymynaamaa. Sisäisesti ainakin. Tilalle on tulossa jo ainakin ranskalainen tyttö, Typhaine ja kuulemma toiseen vapaaseen huoneeseen pitäisi tulla espanjalainen tyttö. Hyvältä combolta kuulostaa, hihihi ;)

Lyhyet

Kävelymatka kampukselle menee useammankin peruskoulun vierestä ja yks aamu erään koulun ohi kulkiessani arviolta n. 10-vuotias tyttö tuijottaa mua pitkään ja lopulta sanoo: ”Hi foreign guy!”. En oo varmaan ikinä jäätyny niin pahasti, mutta sain kuitenkin mumistua ”hello” takaisin. Siihen tyttö vastasi vielä, että ”enjoy your stay in Malta!”. Kiiteltyäni en voinut muuta kuin hymyillä – olipahan fiilikset sinä päivänä katossa! :)

Tällä hetkellä meitä asustaa täällä asunnossa 4 kun Claudian ranskalainen kaveri tuli 2 viikon lomalle. Eipä siinä, mukava tyttö. Vaikka puhuukin suht ymmärrettävästi englantia, niin vähän sama ongelma on kuin Harin kanssa aikoinaan, että ranskan murre tekee kommunikoinnin hieman hankalaksi.

Nyt on pari reissua suunnittelupöydällä. Ensimmäinen, jo lähes matkustamista vaille oleva, suuntautuu Suomesta tulevien kavereiden kanssa Ranskaan Pariisiin toukokuun alussa, josta jatketaan koko porukan voimin tänne Maltalle vajaaksi viikoksi. Eiköhän siitä tule taas suhteellisen eeppinen retki – eiffeliä ootellessa!

Toinen reissu on pohdinnan alla ja määränpäänä Sisilia.  Ainakin Marcuksen kanssa oltais lähössä huhtikuun lopussa pidennetylle viikonloppuvapaalle meren poikki ja samalla ois tarkoitus käydä kurkkaamassa Serie A:ta ja Palermon kotipeliä. Rooma himottelis ihan pikkusen siinä samassa, mutta voipi olla, että kurvaan Rooman kautta sitten matkalla takaisin Suomeen.

Arrivederci!