Suomi on tullut tutuksi jo yli viikon ajan ja arjen sorapyörä on lähtenyt pyörimään mukavasti. Nyt lienee paras hetki
niitata yhteen aikaansaannokset ja –saannoksettomat.
Vaihto-opiskelun aikana oli niin hyviä kuin huonoja hetkiä.
Osaan niistä voi liittää myös hyvin-etuliitteen.
Pahinta aikaa oli helmikuu – kylmää, sateista, kylmää.
Kyllä, olen edelleen tietoinen, että Suomessa elettiin makoisien pakkaslumien
keskellä, mutta suurin ero syntyykin eristyksestä. Sitä ei Maltalla tunneta.
Mikäli ulkona oli +5 astetta ja satoi, myös sisällä oli +5
astetta terästettynä kolminumeroisella kosteusprosenttiluvulla. Ei tule ikävä
niitä aikoja kun päällä oli enemmän vaatteita kuin eskimoilla konsanaan ja silti vilu tunkeutui lävitse.
Silti en vaihtaisi sekuntiakaan, en edes sen murto-osaa,
vaikka pystyisin.
Positiivinen ääripää taas oli satunnaiset hellekelit jo
maaliskuun aikana, jotka toki jatkuivat mitä edemmäksi kevättä mentiin.
Positiiviseksi lasken myös muun muassa parantuneen kielitaidon - Finglish on liikahtanut useita piiruja
Englishiä päin ja haparoivat maltan alkeetkin ovat ”hallussa”.
Kampuselämää
Maltan yliopisto on varsin erilainen kuin kotoinen korkeakoulu.
Toisaalta se on sekoitus ultramodernia tekniikkaa, toisaalta
taas paikat olivat välillä suoraan sanottuna kelvottomassa kunnossa. Asiat
hoituivat vaihtelevan joustavasti välillä hiuksia repien, lippulappusia
täytellen ja paikasta toiseen juosten.
Suurin ero lienee kampuksen alueella tarjottujen palvelujen
laajuus.
Jyväskylästä löytyy kyllä useita opiskelijaravintoloita,
tulostuspisteitä yms. tarpeellisia toimintoja, mutta Maltan kampuksen tarjonta
löi kyllä ällikällä. Oli kirjakauppaa, opiskelutarvikekauppaa,
elintarvikekauppaa, postia ja baariteltta A-oikeuksin. Odotan sitä päivää kun
voin käydä Jyväskylän yliopiston päärakennuksen pohjakerroksessa Siwassa
kaupassa.
Opiskelijaravinto sitten on kyllä täysin vertailukelvotonta
suomalaiseen vastaavaan. Patonkia, rasvaisia leivonnaisia ja pizzaa. Nam nam.
Toki ruoka-annoksiakin löytyi, mutta itse en niistä yhtä kertaa enempää
perustanut.
Saarelaiset
Maltalaisia on turha kategorisoida yhteen ryhmään tai
yleistää yhden käytöstä kaikkiin muihin. Töykeää ja ärsyttävää kohtelua joutui
kohtaamaan silloin tällöin, mutta ainakin minulle jäi loppujen lopuksi
positiivinen, lämmin ja huomioonottava kuva maltalaisista. Tähän on suuri
vaikutus Advertising-kurssin ryhmällämme. Hienoja ihmisiä, mahtavia persoonia.
Opetus
Opetus on korkeakouluksi holhoavampaa ja välillä mietin
olinko esikoulussa vai yliopistossa. Myös opetuksen organisointi ja hallinointi
on jonkin verran perässä kotimaista mallia.
Luokat ja ajat vaihtelivat osalla kursseita säännöllisen
epäsäännöllisesti, mutta tieto niistä tuli usein muilta oppilailta – osalta opettajista oli turha odottaa tiedotetta. Tiedotteita ei siis tullut opettajilta ikinä.
Lisäksi muutamilla old school-professoreilla oli tapana ottaa sähköpostia
vastaan, mutta ei vastata niihin. En saanut tietyille henkilöille lähettämiin
emaileihin vastausta kertaakaan vaihdon aikana.
Osa opettajista on aivan huippuluokkaa (esim. presentation
techniques-kurssin pitäjä) ja osa niin sekaisin (media asthetics), että luennot
kävivät loppupuolella lukukautta lähinnä viihteestä.
Loppusanat
Totuus on, että paikanpäällä Maltasta tulee ensimmäisenä mieleen sanat keskeneräinen ja rapistunut, mutta jos näiden kanssa pystyy elämään hetken,
ilmasto, Välimeri ja tuhansien vuosien historia ovat kokemisen arvoisia
elementtejä.
Kysymykseen ”lähtisitkö uudestaan” sanon, että lähden ja
Malta kuuluu ehdottomasti tulevaisuuden matkakohteisiin. Väliaikaisesti hieno
paikka, mutta pysyvästi en sinne jäisi mistään hinnasta.
Tiesin jo ennen matkaa kuinka uskomattoman upea maa Suomi
on, mutta tämä matkaa saa arvostamaan kotimaatamme vielä enemmän. Kaunis luonto,
puhtaus ja järjestelmällisyys eivät ole todellakaan tuulesta temmattuja sanoja
joilla Suomea usein kuvataan.
Odotin reissun pyörivän pitkäänkin mielessä kotiin
saapumisen jälkeen, mutta tosiasiassa en ole juuri sitä mielessäni pyöritellyt.
Pehmeämpi lasku siis kuin kuvittelin. Nyt on ajatukset suunnattu jo
täysillä eteenpäin.
Arvosana vaihtoajalle: 10
Kiitos matkaseurasta, tämä blogi päättyy tähän. Kysymyksiä
voi halutessaan jättää kirjoitusten kommenttiosioon.
Hyttysten
täyteistä kesää kaikille!
Kiitos, Sami blogistasi! Eksyin sattuMalta blogiisi googlettamalla jotakin, jota en nyt edes muista... Saavuin itse suloiseen kotomaahamme viikko sitten viikon mittaiselta omatoimimatkalta Gozolta ja kirjoituksesi oli erittäin mielenkiintoista luettavaa tällaisen keski-ikäisen keskisuomalaisen perheenäidinkin mielestä! Muualta muuttaneena olen ollut enemmän kuin hämmästynyt siitä, etteivät nuoret täällä Keski-Suomessa halua/ viitsi irtaantua tutusta ja turvallisesta arjestaan ja matkustele avartaakseen maailmankuvaansa saati katkaise sitä napanuoraa vanhempiinsa, huoltajiinsa taikka ystäviinsä, edes hetkeksi! Itse olen viettänyt hamassa nuoruudessani välivuoden lukion jälkeen Sisiliassa, siellä Maltan "naapurissa" ja väittäisin, että maailmankuvani muuttui totaalisesti! Myös suhtautumiseni armaaseen kotimaahamme ja sen hyviin puoliin. Uskallanpa myös väittää, että minä en olisi minä, ellen olisi tuota vuotta viettänyt täysin erillaisessa ympäristössä tai kulttuurissa. Vuoden irtioton jälkeen minulla on kaikkien hyvien ja huonojenkin kokemusten jälkeen plakkarissa Italiankielen taito ja terve suhtautuminen erilaisuuteen, selviytymiseen ja ennenkaikkea nälkä kokea ja nähdä uutta! Kannustan aina nuoria ihmisiä ympärilläni matkustamaan, oppimaan uutta ja elämään edes yhden kerran "hetkessä". Se avartaa muutakin, kuin lompakkoa! Kiitos sinulle esimerkistäsi ja siitä, että päätot jakaa sen kanssamme! Hyvää jatkoa ja menestystä niin opinnoissasi kuin elämässäsikin! Terveisin " Una femmina curiosa"
VastaaPoista